Juhannuksen pitkät perinteet – 7 ideaa juhannuksen viettoon
Juhannuksena juhlitaan valoa, keskikesää ja yötöntä yötä. Suomalaisten juhannukseen kuuluvat perinteisesti juhannussauna vihtoineen, juhannuskokko ja juhannustanssit. Juhannusta vietetään usein kesämökillä. Monet tekevät juhannustaikoja, jotka usein liittyvät naimaonneen tai tulevaisuuteen.
Tänä vuonna juhannuksen vietto alkaa juhannusaattona 22. kesäkuuta. Juhannuspäivä on lauantai 23. päivä. Juhannusfestareita järjestetään muun muassa Himoksella, Tahkossa ja Raumanmerellä. Jos haluat viettää hieman pienempiä juhannusjuhlia, kannattaa suunnata vaikkapa kesämökille sukulaisten ja ystävien kanssa. Keräsimme seitsemän vinkkiä perinteiseen juhannusjuhlaan:
1. Sauna ja itse askarrellut vihdat
Juhannussauna on vanha perinne. Siellä oli tapana käydä jo päivän aikana, jotta yötön yö voitaisiin ottaa vastaan puhtaina. Juhannussauna on eronnut tavallisesta saunasta siten, että se on koristeltu juhannuskoivuilla tai muilla tuoreilla lehvillä. Nykyisin juhannussaunaan kannattaa varata aikaa. Käy keräämässä koivunoksia ja kokoa niistä vihta. Vihdan tekeminen ei ole kovinkaan haastavaa, ota ohje talteen tästä.
2. Pahojen henkien karkotus juhannuskokolla
Juhannuskokoilla on perinteisesti karkotettu pahoja henkiä. Tapa on kotoisin Itä-Suomesta, josta juhannuskokot ovat levinneet koko maahan. Kokot tuovat menestystä niin sadolle ja karjalle kuin ihmisillekin torjuen samalla pahan. Joskus niiden selitetään liittyvän myös auringonpalvontaan. Monilla paikkakunnilla poltetaan kokkoja esimerkiksi yleisillä rannoilla tai aukiolla. Jos et pääse katsomaan yleistä kokkoa, voit koota omasi veden lähelle, jos alueella ei ole metsäpalovaroitusta.
3. Juhannustanssit perinteisillä tanssilavoilla
Monissa tanssiravintoloissa ja -lavoilla järjestetään juhannuksen kunniaksi tanssit. Juhannustanssit on loistava tapa juhlistaa keskikesää ja nauttia samalla elävästä musiikista. Tanssilavoilla voi näyttää omia foksi-, humppa- tai fuskutaitoja, mutta tanssitaidoista ei kannata ottaa paineita, sillä sekaan mahtuu monenlaisia tanssijoita. Pääpaino on kuitenkin kesästä ja musiikista iloitseminen.
4. Tulevaisuuden ennustaminen juhannustaioilla
Suomessa juhannuksen juuret juontavat Ukon juhlaan, jolloin on varmistettu satoa ja hedelmällisyyttä. Siitä saakka on ollut tapana tehdä juhannustaikoja, jotka alun perin varmistivat hyvää satoa ja naimaonnea. Esimerkiksi tulevan sulhasen voi selvittää katsomalla keskiyöllä alastomana lähteeseen tai kaivoon tai vaihtoehtoisesti keräämällä tyynyn alle seitsemän erilaista kukkaa.
5. Juhannussalon pystytys
Juhannussalko on erityisesti suomenruotsalaisten perinne. Kukilla ja lehdillä koristeltuja salkoja pystytetään pääosin Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella. Juhannussalkojen alkuperästä on useita teorioita. Niiden on uskottu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin, mutta ne saattavat olla peräisin myös Manner-Euroopan vappuna pystytettävistä saloista.
6. Yön läpi kestävä liputus
Juhannus on Suomessa virallinen liputuspäivä, Suomen lipun päivä. Se poikkeaa hieman muista liputuspäivistä, sillä liputuksen saa aloittaa aattoiltana klo 18 ja jatkaa aina juhannuspäivän iltaan saakka.
7. Railakas juhliminen
Juhannuksen juhliminen on jo pitkään ollut kovaäänistä ja kosteaa. Meluamisen ja juopumisen on nimittäin uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Muista kuitenkin, että pahat henget karkaavat jo maltillisemmallakin juhlimisella. Juhannuksena on tärkeää huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta, koska silloin sattuu tyypillisesti tavallista enemmän liikenne- ja hukkumisonnettomuuksia.
Oikein hauskaa juhannusta teille kaikille!
